Analyysi: Afganistan

Helsingin Sanomissa oli tänään pyhitetty kokonainen sivu suomalaisten Afganistan-mielipiteille. Afganistanin tilanteen analyysi on tässäkin lehdessä jäänyt kovin pinnalliseksi, joten tähän kompleksiseen huttuun olisi syytä lisätä muutamia huomioita.

Hesari oli kyllä huomioinut – kuten useimmat kommentaattorit – näennäisen ristiriidan kansalaisten mielipiteissä: Afganistanista ei haluta vetäytyä, mutta tavoitteiden toteutumiseenkaan ei uskota. Tavoitteinahan meillä on vaatimattomasti ”demokraattinen jälleenrakennus ja ihmisoikeuksien edistäminen”. Hesarissa vihjattiin ristiriidan johtuvan suomalaisten halusta tehdä parhaansa, vaikka mahdollisuuksia ei olisikaan. Tuskin.

Parempaan analyysiin kykeni yllättäen puolustusministeri Jyri Häkämies, joka muistutti ettei menestystä Afganistanissa voida mitata länsimaisella mittapuulla. Jostain syystä Häkämies unohti kertoa, miksi ihmeessä me sitten tavoittelemme menestymistä nimenomaan länsimaisten käsitysten mukaan. Eikö tämä juuri ole sitä ylimielisyyttä, alentavaa uuskolonialismia?

Ron Jacobs ilmaisi asian aika kivasti:

This is the lesson the Afghans must learn. When you are the occupied, the native, the wog, you are subject to the occupier’s definitions.

Intervention tehneet länsimaat siis määrittävät, minkälaisesta yhteiskuntajärjestyksestä afganistanilaiset tykkäävät. Ja kun he eivät välttämättä tykkääkään, niin heidät opetetaan tykkämään. Demokratia on kuin olut, siitä oppii tykkämään vain juomalla. Isoksi ongelmaksi on muodustunut vain, että ulkoapäin tuleva painostus herättää hyvin vanhoillista vastarintaa. Todellinen kehitys on aina sisäsyntyistä.

Suomen kannalta Afganistan on monimutkainen. Suomi on mukana turvaamassa rauhaa samaan aikaan, kun maassa käydään sisällissotaa ja ”terrorismin vastaista sotaa”. Kaikessa absurdiudessaan suomalaiset rauhanturvaajat pyrkivät siis varmistamaan, että toiset saavat käydä sotaa rauhassa. Mainittakoon, että suomalaiset rauhanturvaajat tekevät erittäin arvokasta työtä ja rauhanturvaamisperinnettä on syytä arvostaa korkealle. Afganistanissa tämä työ kyllä valuu hukkaan.

P.S. Lisälukemiseksi suosittelen Eric Margoliksen artikkelia America has been here before.

We should hang a huge neon sign over Afghanistan: ”CAUTION: DEJA VU.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s