Sanomalehti: sisältö ja mielikuvat

Luin tänään pitkästä aikaa ilmaisjakelulehti Metroa. Suosittelen sitä lämpimästä kaikille 12-vuotiaille tai niille, joille lukeminen ja ymmärtäminen on jostain syystä vaikeampaa. Uutisiin ei hirveästi tarvitse keskittyä, koska ne eivät niinkään keskity maailman tilan kuvaamiseen tai taustoittamiseen, vaan pelkkien tapahtumien luettelemiseen. Toimiihan se mainiosti lapsille, jotka vasta opettelevat sanomalehtien lukemista. Metro – a newspaper for dummies!

Vielä pahempia tuntuvat olevan lehtien verkkosivut: samat uutiset monistetaan sivuilta sivuille ilman lähdekritiikkiä, ja niinhän siinä käy, että huhuista tulee uutisia. Myöhemmin ne sitten oikaistaan, mutta noloina ja vaivihkaa, joten alkuperäinen huhu jää elämään yleisenä totuutena. Uutisten pääpaino on seksiaiheisilla tutkimuksilla ja skandaaleilla, koska ne vetävät parhaiten ihmisiä katselemaan myös verkkolehden olennaisinta tarjontaa eli kaupallisten yhteistyökumppaneiden tiedotteita.

Kahvi ja lehti, onnistuneen aamun edellytykset. Näin on ainakin useimmilla lehtien pitkäaikaisilla tilaajilla. Kyse ei ole siitä, että lehti pitäisi sisältönsä takia lukea aamulla. Yleisin valitus jakeluhäiriöistäkin on se, kun ”lehtihän on jo vanha iltapäivällä”. Paskan marjat! Lehti on tämän logiikan mukaan vanha jo aamulla tullessaan, koska se ei enää ole ensisijainen tiedotuskanava. Lehtien rooli on muuttunut lähes kokonaan taustoittavaksi, pohdiskelevaksi ja keskustelevaksi journalismiksi. Kysymys ei ole enää siitä, mitä on tapahtunut, vaan mitä se merkitsee.

Paperilehden säilymisestä käydään hyvin tunnepitoista keskustelua juuri niiden mielikuvien takia, joita paperisen lehden rapistelu antaa. Oikeasti se ei ole yhtään sen helpompaa ja mukavampaa kuin verkkolehden lukeminen (siis oikean verkkolehden, ei niiden ilmaisten sisältöjen). Oikeasti ihmiset vain yhdistävät paperilehteen jotain muuta, mikä tekee kokemuksesta korvaamatonta. Esim. kahvi-lehti, bisnespuku-salkku-lehti, viskilasi-nojatuoli-lehti, perheonni-aamiainen-lehti. Tilalle on kuitenkin pakon edessä helppo keksiä uusia mielleyhtymiä, koska kyse ei ole lehden sisällöstä tässä tapauksessa.

One response to “Sanomalehti: sisältö ja mielikuvat

  1. Olisin varmaan jo kuollut ilman Hesaria. Tai, en ainakaan olisi saanut x määrää aamiaisia alas. En kyl vois elää ilman sitä. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s